Nyt on kesä jo pitkällä ja olen päässyt leikkamaan oman pihani nurmikonkin pari kertaa. Kevät meni yhdessä hujauksessa ja tällä hetkellä kesä on kaikkein vehreimmillään täällä Toijalassa.
Olen edelleen nauttinut olostani täällä luonnon ja rauhan keskellä enemmän kuin pystyin koskaan edes kuvittelemaan ja kirja etenee tovotulla vauhdilla. Ainoa asia joka on hieman häirinnyt onneani täällä on se että jääkaappini meni eilen rikki. Hätä ei kuitenkaan ole tämännäköinen, sillä minulla on pihapiirissäni oikea vanhan ajan maakellari joka pitää kaikki ruuat
juuri sopivan kylminä.
Ensiviikolla ohjelmassa onkin sitten matka kodinkonekauppaan ja uutta jääkaappia valitsemaan.
Olen myös ottanut tänne itselleni seurakseni kissan. Oikeastaan kissa vain saapui rappusilleni eräs kaunis aamu ja siitä lähtien se on ollut täällä seuranani. Ilmoitin kissasta kyllä löytöeläintalolle, mutta kukaan ei tuntunut kaipaavan kissaa.
Sen ulkonäöstä kyllä huomasi että se oli ollut suhteelisen kauan ilman hoivaa ja hyvää ruokaa, sillä se oli ihan laiha ja raihnainen saapuessaan luokseni. Nyt se on ehtinyt saada itselleen jo hieman lisää painoa ja ruoka sille todellakin maistuu.
Iltaisin se käpertyy jalkopäähäni kun luen kirjaa, katson televisiota tai nautiskelen takkatulen lämmöstä. Täytyy myöntää että nyt tuntuu omituiselle, että vielä noin kuukausi sitten se ei vielä asunut luonani.
Nimekseen tämä pikku ystäväni on saanut Hassu, sillä se on hieman erikoisen näköinen pitäessään usein kieltään ulkona. Se on aivan valloittava persoona ja on tuonut elämääni paljon ilon hetkiä. Toivotaan että en vuosien saatossa muutu täällä maalla asuessani hulluksi kissanaiseksi..alku on kyllä jo aika lupaava.
Seuraavassa blogikirjoituksessani lupaan käsitellä jotakin muutakin aihetta kuin kissaani Hassua.
Nauttikaa kaikki kauniista kesäilmoista!