Pohjois-Amerikan pohjoisosissa, kosteilla alankoseuduilla, elää erikoisuus myyrien joukossa, nimittäin tähtikuonokontiainen. Sillä on paksu, tumma, vettähylkivä turkki ja rasvavaraston sisältävä paksu häntä. Lajintunnistus on helppoa, sillä eläimellä on lisäksi jotain, jota ei muilla kontiaisilla ole: sen kuonon päässä on 22 tuntosarvea, jotka muodostavat tähtimäisen kuvion. Siitä pikkueläin onkin saanut nimensä. Kontiaisen näkö on huono, mutta tämä tähtimäinen, hyvin herkkä ja nopeasti reagoiva aistielin korvaa näön.
Aktiivinen tähtikuonokontiainen
Tähtikuonokontiainen on aktiivinen vuoden ympäri, sekä päivällä että yöllä. Se syö selkärangattomia pikkueläimiä, kuten hyönteisiä, nilviäisiä ja matoja. Näitä se löytää usein vedestä. Se on taitava uimari ja voi siten hakea ravintoa lammen ja joen pohjasta, myös talvella jään alta. Ravintoa etsiessään se kaivaa matalia tunneleita maalla ja talvella myös lumessa. Talviaikaan tai varhain keväällä laitetaan poikaset alulle ja kevään-kesän tienoilla naaras synnyttää 4-5 jälkeläistä.
Miten sitten Karttula liittyy tähän erikoiseen pieneen myyräeläimeen? Linkistä löydät ihan yllättävää legendaa aiheesta! Tietysti asiat liittyvät toisiinsa myös siten, että alue on Suomen asuinalueiden joukossa niin kuin tähtikuonokontiainen myyrien joukossa. Se on erilainen, kiinnostava ja aktiivinen. Alueella on paljon vesimaisemia ja monta viihtyisää, pientä kylää. Se oli ennen oma kuntansa, mutta vuodesta 2011 se on ollut osa Kuopiota. Kuopion keskustan palvelut ovatkin vain 45 kilometrin päässä.
Mitä Karttulasta löytyy
Jos tähtikuonokontiainen matkustaisi Karttulaan, se suuntaisi varmasti Autuaanlammelle syömään vesihyönteisiä. Autuaanlammen ja Virmasveden välissä on tie kapealla hiekkakaistaleella, jota pitkin pääsee upeiden luontokohteiden äärelle. Kulttuurihistoriasta kiinnostunutta taas houkuttelevat Sourun ruukki, Riuttalan talonpoikaismuseo ja Herman Saastamoisen rullatehdas. Lisätietoja tähtikuonokontiaisesta voi etsiä vaikkapa Karttulan kirjastosta.
