Karttula on luokiteltu maailmanhistoriassakin jo yhdeksi maailman mystisimmistä kohteista ja siksi tuhannet turistit ympäri maailman matkaavatkin sinne joka vuosi. Karttula näyttää aivan normaalille ja tavalliselle Suomalaiselle pikku kylälle, mutta todellisuus on aivan toista.
Kaikki alkoi vuonna 1625 kun Petrus Maununpoika löysi Karttulassa serkkujensa luona käydessään maasta kiven, johon oli nakuteltu kömpelösti viesti. Petrus osasi lukea, mutta tuo kyseinen teksti oli jotain niin omituista, että siitä ei Petruskaan saanut selvää. Vietyään kiven Karttulan pastorille, Petrus kuuli kauhukseen että tuo kivi minkä hän oli maasta pominut kuului yhdelle maailman omitusimmista olennoista. Pastorin kasvot olivat kalvenneet järkytyksestä, sillä hän oli tarpeeksi vanha mies muistaakseen tuon ajan jolloin kaikki Karttulassa pelkäsivät tuota olentoa. Kyseessä oli mystinen tähtinenämyyrä, joka ei kyllä koskaan ollut vahingoittanut ketään, mutta pelotti kaikkia omituisella ulkonäöllään.
Pastori ei missään nimessä halunnut pitää tuota huonon onnen kiveä, vaan pyysi Petrusta viemään sen heti paikalla pois kodistaan ja kirkon mailta. Petrus teki työtä käskettyä ja heitti kiven niin kauas kuin ikinä jaksoi. Kivi lensikin todella pitkälle sillä Petrus oli todella väkevä ja riuska nuori mies.
Viikot kuluivat ja Petrus oli jo unohtanut koko kivi episodin, kun eräänä aamuna herätessään, tuo samainen kivi oli hänen aittansa ovella odottamassa. Petrus raapi hämmentyneenä päätään, mutta päätti olla kertomatta asiasta nyt kenellekkään. Petrus laittoi kiven taskuunsa ja marssi aamiaiselle tupaan. Ovelle saapuessaan kaikkien reaktiot kuitenkin yllättivät Petruksen. Emäntä kirkui, piiat ryntäilivät hysteerisinä ja isäntä tavoitteli itselleen jotain kättä pidempää karjuen koko ajan suureen ääneen. Petrus tajusi että nyt oli tosi kyseessä ja yritti jokaiselta vuoronperään kysellä, mikä oli hätänä. Kesti hiukkasen aikaa ennen kuin Petrus tajusi että syy miksi kaikki kirkuivat, oli hän itse. Mutta eihän hän ollut tehnyt koskaan kenellekkään mitään ja kaikki tuvassa olevat tunsivat hänet. Mistä siis oli kyse? Petruksen katseen osuessa tuvan seinällä olevaan pieneen ja kuluneeseen peiliin, hän koki elämänsä järkytyksen. Peilistä ei suinkaan katsonut takaisin tutut Petrus Maununpojan kavot, vaan iljettävä myyrämäinen naama jossa oli nenässä tähtimäinen muodostelma. Petrus järkyttyi niin että juoksi suoraa päätä ulos tuvasta ja jatkoi juoksuaan niin kauan kuin jaksoi.
Petrus ei koskaan enää palannut takaisin, mutta useat ovat raportoineet hänen piileskelevän syvällä Karttulan metsissä ja kurkkivan joskus puiden takaa retkeileviä tai marjastavia ihmisiä. Onpa joku raportoinut jutelleensakin Petruksen kanssa ja tämän kertoneen että jos vain löytyisi tarpeeksi rohkea nuori neito antamaan hänelle suudelman, hän muuttusi takaisin omaksi itsekseen. Monet nuoret ja vähän vanhemmatkin naiset ovatkin etsineet Petrusta kivien ja kantojen alta, mutta turhaan. Petrus tulee esille vain kun hän itse haluaa. Onpa jopa arveltu, että Petrus on alkanut viihtyä tähtinenämyyrän olemuksessaan, eikä edes enää halua palata takaisin normaaliksi kuolevaiseksi.
Tämä onkin syy miksi joka ikinen vuosi suuret turistilaumat matkaavat Karttulaan etsimään tuota Savon omaa Loch Nessin hirviötä ja välillä jonkun onnekkaan turistin kamerassa onkin vilahtanut kuin varjona aavistus tähtinenämyyrästä…
Vaikka Petruksen kohtalo toisaalta surettaakin, on Karttula hyötynyt tästä valtavasti sillä siellä myydään kaikkea mahdollista Tähtinenämyyriin liittyvää ja Petruksen vuoksi myös Karttula on yksi maailman kiinnostavimmista paikoista maailmassa!
