Muutto Karttulaan osa 2

 

kevät1

Viime postauksessani kerroin siitä kuinka päätin muuttaa isovanhempieni taloon Karttulaan. Nyt olen asustellut tässä ihanassa mummonmökissä jo kohta kuukauden ja edelleen tuntuu siltä että tämä päätös oli yksi elämäni parhaita.

Aamuisin on ihanaa herätä lintujen viserrykseen ja istahtaa portaille kahvikupposen kera. Viihtyminen ja sopeutuminen maalla asumiseen on varmasti ollut helppoa myös siksi, että nyt on loppukevät ja päivät pitenevät jatkuvasti, puutarha näyttää päivä päivältä upeammalta ja aurinko on näyttäytynyt lähes joka päivä. Muutama sateinenkin päivä on mahtunut joukkoon, mutta silloin olen hyvällä omallatunnolla lukenut takkatulen lämmössä ihania kirjojani, joiden lukemiseen minulla ei koskaan tuntunut olevan aikaa Lontoossa asuessa.

Ehkä kaikkein upeinta tästä kokemuksesta on tehnyt se, että päätin nyt vihdoin ottaa aikaa itselleni ja saattaa jo yli vuoden ns.vaiheessa olleen kirjaprojektini päätökseen täällä luonnon rauhassa. Kustantajani lupasi kaikeksi onneksi maksaa kirjastani minulle ennakkoa niin hyvän kokoisen summan, että unelmani oli mahdollinen toteuttaa.

Kirjoittamisessa olen pyrkinyt pitämään rytmiä yllä, ettei kävisi niin huonosti että valloittava keväinen sää ja tuoksuva puutarha vievät minut mukanaan ja unohdan kokonaan istahtaa alas kirjoitustyöhön. Kaikeksi onneksi nykyään kirjoittamista voi tehdä läppärillä ja niinpä olenkin useana päivänä tehnyt kirjoitusprojektini puutarhassa.

Tuntuu että kirjoittaminenkin on edistynyt paremmin kun luovuuteni on saanut kukkia omaan tahtiinsa ja ilman aikataulutettua pakottamista. Olenkin jo edellä sivu tavoitteestani ja kustantajani oli todella mielissään kun puhuin hänen kanssaan puhelimessa.

Välillä olen käynyt pitkillä kävelylenkeillä ja kevään huumaava tuoksu ja kirkkaan kuulaat illat ovat suorastaan sekoittaneet pääni. Tälläisinä iltoina tuntuu että voisin kävellä vaikka iäisyyden upeassa illassa ja nauttia heräävästä luonnosta ja sen kauneudesta.