Joulun alla moni miettii, olisiko nyt oikea hetki ottaa kissa. Ajatus pennusta kuusen alla on houkutteleva, mutta kissa voi elää viisitoistavuotiaaksi tai vanhemmaksi, ja sen tulo kannattaa ajoittaa perheen, ei kalenterin mukaan. Tähän on koottu asiat, jotka kannattaa käydä läpi ennen kuin pentu muuttaa taloon, olipa kyseessä rotukissa tai maatiaispentu naapurikylästä.
Joulu ei ole pennulle paras muuttopäivä
Uusi koti on pennulle iso muutos. Se on juuri erotettu emostaan ja sisaruksistaan, ja ensimmäiset päivät menevät hajujen, äänten ja piilopaikkojen opetteluun. Joulun pyhinä talossa on usein vieraita, kolinaa, kynttilöitä ja ovia, jotka aukeavat jatkuvasti. Rauhallista totuttelua on vaikea järjestää keskellä sitä kaikkea. Jos perhe lähtee pyhiksi sukuloimaan, juuri kotiutunut pentu jäisi lisäksi heti hoitajan varaan tai joutuisi matkustamaan mukana, eikä kumpikaan ole hyvä alku.
Hyvä vaihtoehto on antaa jouluna lahjakortti tai kissan tarvikkeita ja hakea pentu kotiin vasta pyhien jälkeen, kun arki on palannut. Silloin perheellä on aikaa olla kotona ja tutustua uuteen asukkaaseen.
Rotukissa vai maatiainen
Ensimmäinen iso valinta on se, haluatko rotukissan vai maatiaisen. Rotukissan luonteesta, koosta ja hoidon tarpeesta tietää etukäteen enemmän, ja vastuullinen kasvattaja kertoo myös rodun tyypillisistä terveysasioista. Maatiaiskissa on usein edullisempi, ja jokainen on yksilö, jonka luonne selviää vasta tutustuessa.
Jos asut pienessä asunnossa tai toivot sylikissaa, kannattaa tutustua siihen, millainen pieni kissarotu sopisi teille. Pieniin rotuihin kuuluu esimerkiksi singapura. Toisessa päässä on maine coon, josta kerroimme jutussa suurin kissarotu. Koko ei kuitenkaan ratkaise kaikkea: energinen pieni kissa voi vaatia enemmän leikkiä ja tekemistä kuin rauhallinen iso.
Kotia etsiviä kissoja on myös paljon. Evidensia Eläinlääkäripalveluiden mukaan Suomessa arvioidaan olevan noin 20 000 koditonta kissaa, ja eläinsuojeluyhdistykset etsivät uusia koteja tuhansille kissoille joka vuosi. Aikuinen kissa on hyvä vaihtoehto etenkin, jos haluat tietää luonteen jo ennen kotiin tuloa.
Kun otat yhteyttä kasvattajaan tai myyjään, kysy ainakin nämä asiat:
- Saako emon nähdä, ja missä pennut ovat kasvaneet? Kotona ihmisten keskellä kasvanut pentu on yleensä tottunut arjen ääniin.
- Mitä terveystarkastuksia ja rokotuksia pennulle on tehty, ja saatko niistä paperit?
- Millainen pennun luonne on: rohkea ja vauhdikas vai varovainen ja rauhallinen?
- Voiko kasvattajaan olla yhteydessä myöhemmin, jos kysyttävää tulee?
Vastuullinen kasvattaja kysyy myös sinulta paljon. Se on hyvä merkki, ei epäluottamusta.
Missä iässä pentu voi muuttaa
Pentu ei saa lähteä emonsa luota liian aikaisin. Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen (SEY) oppaan mukaan pennut ovat valmiita lähtemään uusiin koteihin 12 ja 14 viikon iässä. Tärkein sosiaalistumisen jakso on noin 2 ja 7 viikon välillä, ja sosiaalistuminen jatkuu noin 14 viikon ikään asti. Tuona aikana pentu oppii emoltaan ja sisaruksiltaan kissojen kieltä ja leikin rajoja.
Saman oppaan mukaan pentu käy 7 ja 8 viikon iässä eläinlääkärin terveystarkastuksessa ja saa ensimmäisen rokotuksensa kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan. Tehosterokotus ja mikrosirutus ajoittuvat noin 11 ja 12 viikon ikään. Kun haet pennun, mukaan pitäisi saada ainakin rokotus- ja sirutodistukset sekä tieto siitä, mitä ruokaa pentu on syönyt.
Jos myyjä tarjoaa kahdeksanviikkoista pentua heti mukaan ilman papereita, se on syy kysyä lisää. Kissojen tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä koskevat säännöt ovat lisäksi muuttumassa sekä Suomessa että EU:ssa, joten tarkista ajantasainen tilanne Ruokaviraston sivuilta ennen pennun hakemista.
Hankintalista ennen kotiin tuloa
Kun tarvikkeet ovat valmiina, ensimmäinen ilta sujuu rauhallisemmin. Hanki ainakin nämä:
- Kuljetusboksi. Pentu haetaan aina boksissa, ei sylissä autossa. Samaa boksia tarvitaan eläinlääkärikäynneillä.
- Hiekkalaatikko ja hiekka. Käytä aluksi samaa hiekkaa kuin kasvattajalla tai edellisessä kodissa, niin pentu tunnistaa laatikon heti.
- Ruoka. Pidä aluksi sama ruoka kuin ennen muuttoa ja vaihda vasta myöhemmin, vähitellen.
- Raapimapuu. Kun raapimiselle on oma paikka, sohva säästyy helpommin.
- Leluja ja piilopaikka. Pahvilaatikko, jossa on reikä, ajaa ensimmäisinä päivinä saman asian kuin kallis pesä.
Käy koti läpi pennun silmin. Johdot, narut, pienet esineet ja avonaiset ikkunat ovat utelialle pennulle houkuttelevia. Joulun aikaan kannattaa kiinnittää huomiota myös kukkiin: oikeat liljat ovat kissoille erittäin myrkyllisiä, ja Pet Poison Helplinen mukaan jo pieni määrä, esimerkiksi turkkiin tarttunut siitepöly, voi vaurioittaa kissan munuaisia. Jos epäilet, että kissa on syönyt jotain myrkyllistä, ota heti yhteys eläinlääkäriin.
Ensimmäiset viikot uudessa kodissa
Anna pennulle aluksi yksi rauhallinen huone, jossa on hiekkalaatikko, vesi, ruoka ja piilopaikka. Kun pentu alkaa liikkua rohkeasti, ovea voi avata ja antaa sen tutustua muuhun kotiin omaan tahtiinsa. Lapsille kannattaa kertoa etukäteen, että pentua ei kanneta ympäriinsä eikä herätetä unilta, vaikka se olisi kuinka suloinen.
Varaa aika eläinlääkärille jo ensimmäisten viikkojen aikana, vaikka pentu olisi tarkastettu ennen luovutusta. Silloin voi samalla kysyä rokotusten jatkosta, loishäädöstä ja siitä, milloin kissa kannattaa leikata. Evidensian mukaan naaraskissa voi tulla sukukypsäksi jo noin 3,5 kuukauden iässä, joten asiaa ei kannata lykätä pitkälle.
Jos asut maaseudulla, kuten moni Karttulassa, eteen tulee myös kysymys ulkoilusta. Järjestyslain mukaan kissaa ei saa päästää irti esimerkiksi lasten leikkipaikoille tai uimarannoille, ja omistaja vastaa kissansa aiheuttamista vahingoista. Vapaalla ulkoilulla on lisäksi omat riskinsä, liikenteestä petoihin. Asiaa on pohdittu tarkemmin jutussa ulkokissa vai sisäkissa. Valjaisiin totuttelu kannattaa aloittaa jo pentuna, koska aikuinen kissa oppii uuden asian hitaammin.
Kun talossa on jo lemmikki
Jos kotona on jo kissa tai koira, tutustuttaminen kannattaa tehdä vaiheittain. Pidä pentu aluksi omassa huoneessaan ja anna eläinten haistella toisiaan oven raosta. Hajuja voi vaihtaa myös hieromalla samalla pyyhkeellä ensin toista ja sitten toista eläintä. Kun kumpikin syö rauhassa oven eri puolilla, oven voi avata lyhyeksi aikaa valvotusti.
Vanhalle kissalle uusi pentu voi olla stressaava, joten sen tutut paikat, ruokakuppi ja hiekkalaatikko kannattaa pitää ennallaan. Sihinä ja murina ensimmäisinä päivinä ovat tavallisia. Jos tilanne ei rauhoitu muutamassa viikossa tai jompikumpi lakkaa syömästä, kysy neuvoa eläinlääkäriltä.
Jos päätös kissasta syntyy tänä jouluna, käytä pyhät valmisteluun: soita muutamalle kasvattajalle tai eläinsuojeluyhdistykselle, kysy luovutusikä ja paperit, ja tee hankintalista valmiiksi. Kun pentu sitten tammikuussa astuu kuljetusboksista ulos, kaikki on valmiina ja sinulla on aikaa siihen, mikä on tärkeintä: rauhalliseen tutustumiseen.





